Identiteettivarkauksiin kytkeytyvä petosrikollisuus läpileikkaa jo koko kansan. Tutkimuksemme mukaan joka kahdeksas suomalainen (81 %) on ollut kalasteluviestien tai huijaussoittojen kohteena viime vuoden aikana. Identiteettivarkausyrityksen kohteeksi joutuneista 13 prosenttia on menettänyt henkilötietonsa ja 16 prosenttia ei tiedä, onnistuttiinko hänen henkilötietonsa varastamaan. Tällä sivulla kerromme identiteettivarkauksista ja petoksista sekä siitä, miten ne ovat kehittyneet Suomessa.
Usein kysytyt kysymykset identiteettivarkaudesta
Mitä identiteettivarkaus tarkoittaa?
Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen ihmisen henkilötietojen, kuten nimen, osoitteen tai puhelinnumeron oikeudetonta käyttöä. Pelkästään henkilötunnuksen joutuminen vääriin käsiin voi johtaa identiteettivarkauteen. Identiteettivarkaudesta voi koitua uhrille merkittävää haittaa, taloudellista vahinkoa, ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Identiteettivarkauden seuraukset voivat olla pitkäkestoisia ja selvittämistyöhön voi kulua paljon aikaa. Selvitystyöhön voi tarvita myös asiantuntijan apua.
Kuinka yleisiä identiteettivarkaudet ovat?
Identiteettivarkaudet ovat maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava rikollisuuden muoto. Suomessa identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin vasta vuonna 2015, minkä jälkeen rikosilmoitusten määrä on kasvanut jatkuvasti.
Keväällä 2022 julkaistun tutkimuksemme mukaan identiteettivarkauden kohteena on ollut noin 357 000 suomalaista. Heistä noin 125 000 kohdalla identiteettivarkaus myös onnistui.
Miten identiteettivarkaudelta voi suojautua?
Identiteettivarkaudelta suojautuminen on haasteellista, koska oikeastaan kuka vain voi joutua identiteettivarkauden uhriksi tarkasta omien tietojensa varjelusta huolimatta. Identiteettivarkaudelta voi kuitenkin yrittää suojautua olemalla huolellinen omien tietojensa kanssa ja mm. hävittämällä silppuamalla kaikki omia tietoja sisältävät paperit sekä käyttämällä vahvoja ja eri salasanoja netin eri palveluissa. Mikäli koet kuuluvasi riskiryhmään voit myös tehdä osoitteenmuutoskiellot maistraatille ja Postille sekä ottaa käyttöön omaehtoisen luottokiellon. Identiteettivarkaudelta voi myös suojautua Identiteettivakuutuksella, joka valvoo ennaltaehkäisevästi tietojasi verkossa sekä auttaa identiteettivarkauden sattuessa ja korvaa mahdollisia taloudellisia vahinkoja, joita identiteettivarkaudesta voi seurata.
Mitä tulee tehdä, jos joutuu identiteettivarkauden uhriksi?
Mikäli epäilet joutuneesi identiteettivarkauden uhriksi, on tärkeää toimia mahdollisimman nopeasti. Tee aina rikosilmoitus poliisille, jotta asia saadaan rikosoikeusprosessiin ja jotta voit saada myöhemmin mahdollisia vahingonkorvauksia. Mikäli olet huomannut identiteettivarkauden kotiin saamistasi tuotelaskuista, joita et ole itse tilannut, on tärkeää ottaa heti yhteyttä laskun lähettäneisiin yrityksiin ja tehdä laskuista reklamaatiot. Hyvin usein henkilötietojen joutuessa vääriin käsiin uhri joutuu hyökkäyksen kohteeksi monelta eri taholta. Epämääräiset laskut voivat olla vasta alkua, mitä muut rikokset ja maksuvälinepetokset seuraavat. Identiteettivarkauden seuraukset voivat kestää pitkään ja niiden selvittämiseen voi kulua paljon aikaa ja siihen voi myös tarvita asiantuntijan apua. Lue lisää, kuinka toimia eri tilanteissa.
Mitä identiteettivarkaudesta seuraa?
Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin vuonna 2015, jolloin siitä tuli rangaistava teko. Identiteettivarkaudesta seuraa tekijälleen sakkorangaistus. Uhrille identiteettivarkaudesta voi seurata taloudellisen vahingon lisäksi monen vuoden piina ja selvitystyö.
Identiteettivarkauksista koituu uhreille mitä erilaisimpia seurauksia. Tutkimuksemme mukaan identiteettivarkauden yleisimmät seuraukset ovat luvaton rahannosto uhrin tililtä tai luottokortilta (30 %), tavaroiden tai palveluiden ostaminen varastetulla identiteetillä (28 %) ja henkilöllisyystodistuksen tilaaminen uhrin nimissä (19 %).
Identiteettivarkaus aiheutti 52 % uhreista taloudellisia menetyksiä. Heistä 31 % menetti yli sata mutta alle viisisataa euroa. Alle 40 % uhreista sai täyden tai osittaisen rahallisen korvauksen taloudellisista menetyksistään
Ketkä kuuluvat suurimpaan riskiryhmään?
Identiteettivarkausyrityksiä tapahtuu tasaisesti kaikenikäisille suomalaisille. Identiteettivarkaus ei katso asuinpaikkaa, ammattia, koulutusta, sukupuolta tai ikää.
Miten identiteettivarkaus voi tapahtua?
Identiteettivarkaus voi tapahtua milloin ja kenelle tahansa – siitä huolimatta, että omista henkilötiedoistaan pitää tarkasti huolta. Identiteettivaras voi saada henkilötietoja haltuunsa internetin kautta esimerkiksi tietomurron yhteydessä, tai sosiaalisen median tai sähköpostitilien kautta.
Tänä päivänä yhä useampi suomalainen tietää, mistä identiteettivarkaus sai alkunsa. Tutkimuksemme mukaan 36 % identiteettivarkauksista sai alkunsa tietojenkalastelusta tai huijauksesta, 26 % tietomurrosta ja 23 % sosiaalisesta mediasta.
Toisinaan henkilötiedot voidaan anastaa lukitsemattomasta postilaatikosta tai kadotetun lompakon tai puhelimen avulla.
Mitä tarkoittavat termit syvä verkko, pimeä verkko ja anonyymit verkot?
Internet koostuu kolmesta tasosta. Avoin verkko koostuu hakukoneista ja uutissivustoista ja sinne pääsee kuka tahansa. Deep Webiin (syvä verkko) kuuluvat puolestaan kaikki sellaiset sivustot, joita hakukoneet eivät löydä tai jotka eivät ole käytettävissä ilman erityisiä toimenpiteitä, kuten kirjautumista. Deep Webistä löytyy muun muassa salassa pidettäviä ja salasanasuojattuja tietoja, kuten pankkitilit, sähköpostit ja keskustelualustat. Näiden lisäksi on Dark Web (pimeä verkko), joka on anonyymi ja salattu paikka, jossa rikolliset myyvät ja ostavat laittomia asioita ja tuotteita, kuten henkilötietoja. Huijarit toimivat yleensä Dark Webistä käsin.
Anonyymit verkot ovat varjoverkkoja, joissa salaus, nimettömyys ja piilotetut palvelimet ovat yleisiä. Anonyymeista verkoista löytyville sivustoille pääsyyn tarvitaan erityisiä ohjelmistoja. Syvän verkon vastakohta on Surface Web, eli niin kutsuttu näkyvä verkko. Syvän verkon arvioidaan kuitenkin olevan vähintään 4 000–5 000 kertaa suurempi kuin näkyvä verkko.
Mikä Identiteetti- ja petosvakuutus on?
Identiteetti- ja petosvakuutus on markkinoiden kattavin vakuutus identiteettivarkauksien ja petosten riskien ennaltaehkäisyyn ja seurausten minimoimiseen. Vakuutukseen kuuluu henkilötunnuksen, maksukorttitietojen ja sähköpostiosoitteiden monitorointipalvelu sekä henkilökohtainen tuki omaehtoisen luottokiellon asettamiseen ja aiheettomien laskujen ja luottojen kiistämiseen.
Vakuutus sisältää korvauksen identiteettivarkauteen liittyvistä taloudellisista menetyksistä 20 000 euroon asti ja petoksiin liittyvistä taloudellisista menetyksistä 5 000 euroon asti vakuutuskautta (12 kk) kohden ilman omavastuuta.
Lisäksi identiteetti- ja petosvakuutus sisältää törkeän huolimattomuuden lisäturvan. Korvaamme taloudellisia vahinkoja, jos pankki tai kortinmyöntäjä on evännyt korvaukset törkeän huolimattomuuden takia. Edellytyksenä kuitenkin on, että Mysafety arvioi, että et ole menetelly törkeän huolimattomasti. Enimmäiskorvaus on 10 000 euroa vakuutuskautta (12 kk kohden). Identiteetti- ja petosvakuutuksen piiriin kuuluu myös oikeusturvan, jota voi käyttää vakuutustapahtumiin liittyvissä riita-asioissa Suomessa. Oikeusturvasta korvaamme välttämättömiä kohtuullisia asianajokuluja riita-asiassa sekä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos tuomioistuin määrää ne korvaamaan. Oikeusturvan enimmäiskorvausmäärä on 50 000 euroa vakuutuskautta kohti. Vakuutukseen kuuluu myös 15 tuntia oikeudellista neuvontaa.
Vakuutus kattaa kaikki samassa taloudessa asuvat. Identiteetti- ja petosvakuutuksen hinta on 12,90 €/kk.
-
Yrittäjän Identiteettivakuutuksen hinta on alk. 98,00 €/vuosi ja Yrityksen Identiteettivakuutuksen hinta alk. 248,00 euroa/vuosi.
Miksi Identiteetti- ja petosvakuutuksen ottaminen kannattaa?
Identiteettivarkaudet ovat maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava rikollisuuden muoto. Viimeisimmän IRO Researchilla teettämämme tutkimuksen (kevät 2022) mukaan yhdeksän suomalaista kymmenestä on vastaanottanut huijausviestejä tai -soittoja. Joka kymmenes suomalainen on joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi, ja joka kolmannessa tapauksessa identiteettivarkaus onnistui. Identiteettivarkaus voi tapahtua milloin ja kenelle tahansa – taustoista tai omien tietojen tarkasta varjelusta huolimatta.
Rikollinen voi myös päästä käsiksi henkilökohtaisiin tietoihin, kuten puhelinnumeroon, osoitteeseen ja henkilötunnukseen, myös muualla kuin netissä, kuten lukitsemattomasta postilaatikosta tai kadotetun lompakon tai puhelimen kautta. Henkilökohtaisia tietoja sisältävät asiakirjat, kuten laskut ja tiliotteet, kannattaa aina hävittää tietoturvallisesti. Avoimet roska- ja paperinkeräysastiat ovat oivallinen kultakaivos identiteettivarkaille.
Jos joudut identiteettivarkauden uhriksi, tarjoaa Mysafetyn Identiteetti- ja petosvakuutus käytännön apua rahallisen korvauksen lisäksi.
