Identiteettivarkaudet ja erityisesti niiden yritykset ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi Suomessa ja maailmalla. Tutkimuksemme mukaan noin 760 000 suomalaista on edellisen vuoden aikana joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi. Identiteettitietonsa rikollisille on puolestaan menettänyt noin 45 000 suomalaista. Tällä sivulla kerromme identiteettivarkauksista sekä siitä, miten ne ovat kehittyneet Suomessa.
Usein kysytyt kysymykset identiteettivarkaudesta
Mitä identiteettivarkaus tarkoittaa?
Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen ihmisen henkilötietojen, kuten nimen, osoitteen tai puhelinnumeron oikeudetonta käyttöä. Pelkästään henkilötunnuksen joutuminen vääriin käsiin voi johtaa identiteettivarkauteen. Identiteettivarkaudesta voi koitua uhrille merkittävää haittaa, taloudellista vahinkoa, ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Identiteettivarkauden seuraukset voivat olla pitkäkestoisia ja selvittämistyöhön voi kulua paljon aikaa. Selvitystyöhön voi tarvita myös asiantuntijan apua.
Kuinka yleisiä identiteettivarkaudet ovat?
Identiteettivarkaudet ja erityisesti niiden yritykset ovat lisääntyneet Suomessa ja maailmalla merkittävästi viime vuosien aikana. Ne ovatkin maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava rikollisuuden muoto. Suomessa identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin vasta vuonna 2015, minkä jälkeen rikosilmoitusten määrä on kasvanut jatkuvasti.
Keväällä 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan 760 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi viimeisen 12 kuukauden aikana. Identiteetti varastettiin onnistuneesti 45 000 suomalaiselta edellisen vuoden aikana.
Miten identiteettivarkaudelta voi suojautua?
Identiteettivarkaudelta suojautuminen on haasteellista, koska oikeastaan kuka vain voi joutua identiteettivarkauden uhriksi tarkasta omien tietojensa varjelusta huolimatta. Identiteettivarkaudelta voi kuitenkin yrittää suojautua olemalla huolellinen omien tietojensa kanssa ja mm. hävittämällä silppuamalla kaikki omia tietoja sisältävät paperit sekä käyttämällä vahvoja ja eri salasanoja erilaisiin verkon palveluihin. Mikäli koet kuuluvasi riskiryhmään voit myös tehdä osoitteenmuutoskiellot maistraatille ja Postille sekä ottaa käyttöön omaehtoisen luottokiellon. Identiteettivarkaudelta voi myös suojautua Identiteettivakuutuksella, joka valvoo ennaltaehkäisevästi tietojasi verkossa sekä auttaa identiteettivarkauden sattuessa ja korvaa mahdollisia taloudellisia vahinkoja, joita identiteettivarkaudesta voi seurata.
Mitä tulee tehdä, jos joutuu identiteettivarkauden uhriksi?
Mikäli epäilet joutuneesi identiteettivarkauden uhriksi, on tärkeää toimia mahdollisimman nopeasti. Tee aina rikosilmoitus poliisille, jotta asia saadaan rikosoikeusprosessiin ja saadaksesi myöhemmin mahdollisia vahingonkorvauksia. Mikäli olet huomannut identiteettivarkauden kotiin saamistasi tuotelaskuista, joita et ole itse tilannut, on tärkeää ottaa heti yhteyttä laskun lähettäneisiin yrityksiin ja tehdä näistä reklamaatiot. Hyvin usein henkilötietojen joutuessa vääriin käsiin uhri joutuu hyökkäyksen kohteeksi monella eri saralla. Epämääräiset laskut voivat olla esiteko, jota seuraa muut rikokset ja maksuvälinepetokset. Identiteettivarkauden seuraukset voivat kestää pitkäänkin ja selvittämiseen voi kulua paljon aikaa ja siihen voi myös tarvita yksilöllistä apua. Lue lisää, kuinka toimia eri tilanteissa.
Mitä identiteettivarkaudesta seuraa?
Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin vuonna 2015, jolloin siitä tuli rangaistava teko. Identiteettivarkaudesta seuraa tekijälleen sakkorangaistus. Uhrille identiteettivarkaudesta voi seurata taloudellisen vahingon lisäksi monen vuoden piina ja selvitystyö.
Identiteettivarkauksista koituu uhreilleen mitä erilaisimpia seurauksia. Lähes joka toisessa (47 %) Suomessa vuoden aikana tapahtuneessa identiteettivarkaudessa varas on ostanut tavaraa varastetun identiteetin turvin. Joka viidennessä (21 %) tapauksessa varas taas on ottanut lainaa uhrin nimissä ja 13 prosentissa tapauksissa identiteettivarkauden uhrin tililtä on nostettu rahaa.
Identiteettivarkaus aiheutti 72 prosentille uhreista taloudellista tappiota. Identiteettivarkauden uhrien rahalliset menetykset ovat Suomessa kuitenkin pysyneet maltillisina, sillä menetetty summa jäi alle 50 euron.
Ketkä kuuluvat suurimpaan riskiryhmään?
Identiteettivarkausyrityksiä tapahtuu tasaisesti kaikenikäisille suomalaisille. Identiteettivarkaus ei katso asuinpaikkaa, ammattia, koulutusta, sukupuolta tai ikää.
Miten identiteettivarkaus voi tapahtua?
Identiteettivarkaus voi tapahtua milloin ja kenelle tahansa – siitä huolimatta, että omista henkilötiedoistaan pitää tarkasti huolta. Identiteettivaras voi saada henkilötietoja haltuunsa verkon kautta esimerkiksi tietomurron yhteydessä tai sosiaalisen median tai sähköpostitilien kautta.
Tutkimuksemme mukaan identiteetti pyritään tyypillisesti varastamaan sosiaalisen median avulla. Somessa tapahtui 33 prosenttia ja tietomurron yhteydessä 11 prosenttia kaikista viime vuonna tehdyistä identiteettivarkauksista.
Toisinaan henkilötiedot voidaan anastaa lukitsemattomasta postilaatikosta tai kadotetun lompakon tai puhelimen avulla.
Mitä tarkoittavat termit syvä verkko, pimeä verkko ja anonyymit verkot?
Internet koostuu kolmesta tasosta. Avoin verkko koostuu hakukoneista ja uutissivustoista ja sinne pääsee kuka tahansa. Deep Webiin (syvä verkko) kuuluvat puolestaan kaikki sellaiset sivustot, joita hakukoneet eivät löydä tai jotka eivät ole käytettävissä ilman erityisiä toimenpiteitä, kuten kirjautumista. Deep Webistä löytyy muun muassa salassa pidettäviä ja salasanasuojattuja tietoja, kuten pankkitilit, sähköpostit ja keskustelualustat. Näiden lisäksi on Dark Web (pimeä verkko), joka on anonyymi ja salattu paikka, jossa rikolliset myyvät ja ostavat laittomia asioita ja tuotteita, kuten henkilötietoja. Huijarit toimivat yleensä Dark Webistä käsin.
Anonyymit verkot ovat varjoverkkoja, joissa salaus, nimettömyys ja piilotetut palvelimet ovat yleisiä. Anonyymeista verkoista löytyville sivustoille pääsyyn tarvitaan erityisiä ohjelmistoja. Syvän verkon vastakohta on Surface Web, eli niin kutsuttu näkyvä verkko. Syvän verkon arvioidaan kuitenkin olevan vähintään 4 000–5 000 kertaa suurempi kuin näkyvä verkko.
Mikä Identiteettivakuutus on?
Identiteettivakuutuksemme ennaltaehkäisee identiteettivarkauksia. Vakuutukseen kuuluu henkilötunnuksen ja sähköpostiosoitteiden monitorointipalvelu sekä henkilökohtainen tuki omaehtoisen luottokiellon asettamiseen, virheellisten tietojen oikaisemiseen ja luottotietojen palauttamiseen. Lisäksi Identiteettivakuutus korvaa identiteettivarkauteen liittyvät taloudelliset menetykset ilman omavastuuta. Enimmäiskorvaus on 20 000 euroa vakuutuskautta (12 kk) kohden.
Identiteettivakuutuksen hinta on 9,90 €/kk.
Laajaan Identiteettivakuutukseen kuuluva monitorointipalvelu monitoroi edellä mainittujen lisäksi myös asiakkaan tiedoilla tehtyjä luottokyselyitä Suomen Asiakastiedon luottorekisteristä ja hälyttää välittömästi, jos tiedoilla on tehty luottokysely.
Laajan Identiteettivakuutuksen hinta on 12,90 €/kk.
Yrittäjän Identiteettivakuutuksen hinta on alk. 98,00 €/vuosi ja Yrityksen Identiteettivakuutuksen hinta alk. 248,00 euroa/vuosi.
Miksi Identiteettivakuutuksen ottaminen kannattaa?
Etenkin identiteettivarkausyritykset ovat lisääntyneet Suomessa ja maailmalla merkittävästi viime vuosina. Edellisen 12 kuukauden aikana 760 000 suomalaista joutui identiteettivarkausyrityksen kohteeksi ja 45 000 suomalaista identiteettivarkauden uhriksi. Identiteettivarkaus voi tapahtua milloin ja kenelle tahansa – taustoista tai omien tietojen tarkasta varjelusta huolimatta.
Identiteettivakuutus ennaltaehkäisee identiteettivarkauksia. Identiteettivakuutukseen kuuluu omien tietojen monitorointipalvelu sekä henkilökohtainen tuki. Lisäksi palvelu korvaa identiteettivarkaudesta aiheutuvia taloudellisia menetyksiä.
