Huijausten eri muodot ovat tämän päivän digitaalisessa maailmassa valitettavan yleisiä. Viime aikoina medioiden ja netin keskustelupalstojen puheenaiheina ovat olleet esimerkiksi nettikauppa-, puhelinmyynti- ja WhatsApp -huijaukset sekä erilaiset huijaussoitot ja -viestit. Kaikki huijaukset ja petokset aiheuttavat onnistuessaan uhrille ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta sekä usein myös taloudellista vahinkoa.
Millaisia huijauksia henkilötietojen saamiseksi on olemassa? Miten ne voi tunnistaa? Mitä huijatulle voi pahimmassa tapauksessa käydä, jos henkilötiedot päätyvät vääriin käsiin?
Huijarit kalastelevat henkilötietoja
Yksi yleisimmistä huijauksista on identiteettivarkaus. Se tarkoittaa toisen ihmisen henkilötietojen, kuten nimen, osoitteen tai puhelinnumeron, oikeudetonta käyttöä niin, että huijari erehdyttää tarkoituksellisesti kolmatta osapuolta. Identiteettivarkaus on helppo toteuttaa muutamalla tiedonjyvällä. Pelkästään henkilötunnuksen joutuminen vääriin käsiin voi johtaa identiteettivarkauteen. Aiemmin huijareiden ensisijaisena tavoitteena oli saada uhri luovuttamaan rahansa. Nykyään nähdään, että suuria summia saadaan identiteetin varastamisella. Netti tarjoaa lähes täydellisen alustan tämän tyyppisille petoksille. Huijarit voivat nopeasti ja kustannustehokkaasti toteuttaa saman huijauksen kymmenille tai sadoille tuhansille netinkäyttäjille.
Nettipetos on verkossa tapahtuva huijaus
Nettipetokset ovat yleistyneet teknologian ja internetin kehityksen myötä. Nettipetoksissa tekijä antaa uhrille yleensä virheellistä, puutteellista tai harhaanjohtavaa tietoa ja tämän perusteella uhri siirtää tekijälle rahaa. Huijareiden tavoitteena on yhä useammin päästä käsiksi myös uhrin henkilötietoihin. Tyypillinen esimerkki nettipetoksesta on, että uhrille lähetetään sähköpostitse tai puhelimitse viesti, jossa pyydetään maksamaan pieni summa esimerkiksi paketin toimittamisesta. Koska kyse on muutamista euroista, uhri saattaa maksaa rahan. Maksutapahtuman yhteydessä huijari kuitenkin saa käsiinsä uhrin henkilökohtaisia tietoja. Todellisuudessa pakettia ei ole olemassa, eikä hujausviestin vastaanottaja ole sitä tilannut. Petoksen tavoitteena on alusta alkaen ollut henkilökohtaisiin tietoihin käsiksi pääseminen. Nettipetoksia ja identiteettivarkauksia voi olla vaikea erottaa toisistaan, sillä ne liittyvät tiiviisti toisiinsa.
Lisätietoa saa esimerkiksi Mysafetyn Suuri opas identiteettivarkauksista ja petoksista -digijulkaisusta. Se sisältää kattavasti tietoa mm. identiteettivarkausten ja petosten tunnistamisesta, ja niiltä suojautumisesta.
Varo myös näitä yleisiä huijausyrityksiä
Skimmaus
Skimmaus tarkoittaa sitä, että joku kopioi pankki- tai luottokorttisi tiedot. Älä koskaan luovuta korttejasi tuntemattomille ja tarkista, ettei käyttämiäsi pankkiautomaatteja ole peukaloitu.
Tietojenkalastelu eli phishing
Tietojenkalastelussa varkaat lähettävät väärennettyjä sähköposteja tai muita viestejä, jotka näyttävät tulevan oikealta yritykseltä. Älä koskaan lähetä henkilötietojasi tai muita arkaluontoisia tietoja sähköpostitse tai muullakaan tavalla, ellet ole täysin varma viestin vastaanottajasta.
Tietojenkalastelu tekstiviestillä eli smishing
Phishingin muoto, jossa tietojenkalastelu tapahtuu tekstiviestillä. Huijaukset pankkitunnusten saamiseksi ovat esimerkki smishingistä.
Tietojenkalastelu puhelimitse eli vishing
Vishingissä tietojenkalastelu tapahtuu puhelimitse tai ääniviesteillä. Vishingissä huijari valehtelee henkilöllisyytensä ja taivuttelee uhrin luovuttamaan arkaluontoisia ietoja, kuten pankkitiedot. Muista, että pankit ja viranomaiset eivät koskaan soita yksityishenkilöille henkilökohtaisten tai taloudellisten tietojen saamiseksi.
Akuutti rahantarve tai toimitusjohtajahuijaus
Huijarit saattavat lähestyä sinua sosiaalisessa mediassa ystäväsi tai tuttavasi nimissä. Tällaisissa tapauksissa on tyypillistä, että huijari pyytää sinua lähettämään mahdollisimman pikaisesti itselleen rahaa. Yrityksiä lähestyttäessä huijarit tekeytyvät usein toimitusjohtajaksi tai muuksi johtajaksi ja pyytävät nopeaa maksua. Tarkista aina, että yhteyttä ottanut henkilö todella on se, jona hän esiintyy.
Huijaussivusto tai väärennetty sähköpostiosoite
Virheellisesti kirjoitetut verkkotunnukset ovat perinteinen tapa huijata. Huijarit saattavat vaihtaa verkkosivuston osoitteesta tai sähköpostiosoitteesta pari kirjainta tai käyttää toista osoitteen päätettä (esim. .com eikä .fi). Näin he saavat uhrinsa uskomaan, että uhri asioi esimerkiksi pankin tai vakuutusyhtiön kanssa. Tarkista aina käyttämäsi osoitteet ennen kuin luovutat henkilökohtaisia tietojasi verkossa.
Valekilpailut verkossa
Varo kilpailuja, joissa palkinnot ovat liian hyviä ollakseen totta. Usein valekilpailujen palkintona mainostetaan esimerkiksi seuraavan sukupolven iPhone-matkapuhelinta. Mikäli palkinto vaikuttaa liian hyvältä, on kyseessä luultavimmin huijaus. Jos sinulta kaiken lisäksi kysytään esimerkiksi pankkitietoja tai korttinumeroita, on varmaa, että kyseessä on huijausyritys.
Sijoitushuijaus tai väärennetyt mainokset
Kryptovaluutat, kuten Bitcoin, ovat saaneet paljon huomiota, ja huijarit käyttävät sitä hyödykseen. Väärennettyjen mainosten kautta, joissa luvataan suuria voittoja, he huijaavat sijoittamaan ”ei-mihinkään”. Älä koskaan luovuta henkilökohtaisia tietojasi tai sijoita yrityksiin, joita et tunne. Älä myöskään sijoita yrityksiin, jotka lupaavat ylisuuren voiton kertomatta riskeistä.
