Yritysten identiteettivarkaudet

Yrityksen talousosaston sähköpostiin tulee viesti toimitusjohtajalta. Johtaja pyytää suorittamaan nopeasti yhden unohtuneen laskun, jotta projekti voi jatkua. Talousosastolla sijaistava työntekijä ei kyseenalaista toimitusjohtajan viestiä, vaan maksaa useiden tuhansien laskun. Toimitusjohtaja on kuitenkin tietämätön asiasta. Identiteettivaras on saanut haltuunsa hänen sähköpostitunnuksensa ja lypsää nyt yritykseltä rahaa, turvautuen sijaistavan työntekijän haluun hoitaa työnsä tunnollisesti, kun johtaja pyytää.

Yritysten identiteettivarkauksia tapahtuu lähinnä kahta eri reittiä pitkin, avoimia yritystietoja ja/tai kyberturvallisuuden aukkoja hyödyntämällä. Avointen yritystietojen väärinkäytöllä haitataan usein pitkäjänteisesti yrityksen liiketoimintaa. Yrityksen tietoja voidaan hyväksikäyttää mm. tilaamalla tavaraa ja ohjaamalla lasku yritykselle. Rikollinen voi esiintyä yrityksen päättäjänä, muuttaa yritystietoja erilaisiin hallinnon rekistereihin ja ohjata alv-palautuksia väärille tileille. 

Myös kyberturvallisuuden rajamailla on osaavan hakkerin valitettavan helppoa kalastella yrityksen hallinta itselleen. Palvelimille tehdään tietomurtoja, yritysten johtajien ja työntekijöiden käyttäjätunnuksia urkitaan, sähköpostiviestejä varastetaan ja niitä käyttämällä tehdään petoksia. Sähköpostien kautta päästään selville yrityksen rahaliikenteestä ja sen hoitajista ja lähetetään heille maksutoimeksiantoja yrityksen toimitusjohtajan nimissä. Tottumaton ja tietämätön työntekijä voi erehdyksessä siirtää suuriakin summia yrityksen tileiltä rikollisille.

Parhaiten identiteettivarkaus voidaan minimoida omalla toiminnalla ja sopimalla käytännöistä ennakkoon. Yrityksessä kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

1. Varmista it-järjestelmien tietoturvan ajantasaisuus ja päivitykset it-tuelta. Pidä huolta henkilökunnan osaamisesta ja päivitä sitä säännöllisesti.
2. Keskustele tietoturva-asioista koko henkilökunnan, myös kesätyöntekijöiden ja sijaisten kanssa. 
3. Suosi turvallisia salasanoja ja salasanalauseita. Salasanan on hyvä olla vähintään 8 merkkiä pitkä sekä sisältää isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Vaihda salasana tarpeeksi usein. Katso lisää vinkkejä turvallisen salasanan luomiseen.
4. Työntekijä ei saa käyttää samaa salasanaa kaikissa yrityksen järjestelmissä. Työntekijällä täytyy myös olla eri salasanat omiin sosiaalisen median tileihinsä ja muihin sovelluksiin.
5. Käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia. Niitä ei saa koskaan lähettää sähköpostilla eikä kirjata ylös tietokoneelle. Valitettavan monella työntekijällä on edelleen tietokoneen työpöydällä word-tiedosto, jonka nimi on ”käyttäjätunnukset”.
6. Sopikaa yrityksessä sisäisesti toimintaohjeet tilanteeseen, jossa kohdataan identiteettivarkausyritys, kuten epäilyttävä tietojenkalastusyritys (puhelut, sähköpostit jne.). Tietojenkalasteluyritykset välitetään tiedoksi it-tuelle sekä kollegoille, jotta he osaavat varautua niihin omassa toiminnassaan. Erityisesti silloin kun yrityksen päättäjät ovat esillä mediassa, identiteettivarkaat nappaavat näistä kiinni ja huijausviestit saattavat lisääntyä.
7. Laskujen käsittelyprosessin tulee olla selkeä, eikä mielellään pelkästään yhden henkilön varassa.
8. Harkitse tietojen luovuttamista aina tarkkaan. Esimerkiksi poliisi ei koskaan kysy ihmisten henkilötietoja sähköpostilla eikä it-tukihenkilö puhelimessa tietojärjestelmän käyttäjän tunnuksia ja salasanoja. Pankki ei lähetä sähköposteja tai soita asiakkailleen ja kysy heidän tunnuslukujaan ja salasanojaan. Tietoa eri viranomaisten ja organisaatioiden tavoista hankkia tietoa löytyy näiden tahojen nettisivuilta.
9. Suojaudu identiteettivarkaudelta ja sen seurauksilta pitämällä vakuutukset ajan tasalla. Vakuutukset auttavat myös identiteettivarkauksien selvitystyössä sekä korvaavat mahdollisia taloudellisia tappioita.

Tutustu täällä mySafetyn tarjoamiin yritysvakuutuksiin, joilla voit suojata sekä yrityksen että työntekijät identiteettivarkaudelta.

Laskuväärennykset ja sähköpostihuijaukset ovat nykyään niin taitavia, että niiden huomaaminen voi olla erittäin vaikeaa.

”Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat yksityisyrittäjät, joilla ei ole lainoppinutta asiantuntijaverkostoa takanaan”, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöyksikön päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

FAKTA

Näillä vinkeillä suojaat asiakkaan tietojen lisäksi myös omat tietosi:

• Käytä sähköistä laskutusta, jos mahdollista. 
• Tarkista paperilaskujen tilinumerot.
• (Ota käyttöön Patentti- ja rekisterihallituksen maksuton hälytyspalvelu. Jos joku yrittää tehdä muutosilmoituksen paperilomakkeella, yrittäjä saa sähköpostiinsa tiedon muutosyrityksestä.) 
• Sovi selvät pelisäännöt työntekijöiden kanssa yrityksen sisäisistä rahansiirroista.
• Keskustele suojaustoimista pankkisi kanssa.
• Jos epäilet rikosta, ota heti yhteys poliisiin ja pankkiin!

Yritysten identiteettivarkaudet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia verottajalle jo pitkään. Verottajaa paljon vaivanneet arvonlisäveropetokset on saatu pääosin kuriin, mutta uusia rikoksia tehtaillaan jatkuvasti. 

”Identiteettimarkkinat ovat verottajalle jatkuva ongelma”, Verohallinnon petostorjuntayksikön ylitarkastaja Juha Kuusala sanoo. ”Yritykseltä anastetuilla papereilla ostetaan esimerkiksi laskulla tai käsirahalla arvonlisäverottomia autoja Keski-Euroopasta. Sitten suomalainen rehellinen yritys, jonka nimeä käytetään, joutuu maksumuistutusten ja jopa perinnän kohteeksi”.