Miten sovelluskauppahuijaus toimii?
Nopeasti yleistynyt rikosmuoto, johon nykyään voi törmätä, on sovelluskaupan kautta tapahtuva korttitietojen kalastelu. Tyypillisessä tapauksessa uhrin tililtä veloitetaan toistuvia summia jopa kymmenien eurojen edestä, ilman selkeää syytä. Maksun saajana näkyy tuntematon ulkomainen yhtiö. Asiaa selvittäessä, syylliseksi maksuihin paljastuu sovelluskaupasta ladattu sovellus, esimerkiksi musiikki- tai elokuvapalvelu.
”Moni ei huomaa pienellä ilmoitettua ehtoa: jos palvelua ei peruta kolmen päivän sisällä, alkaa automaattinen kuukausilaskutus. Näin huijaus jää helposti huomaamatta”, kertoo Mysafetyn maajohtaja Johanna Abgottspon.
Laskutukset voivat jatkua pitkään huomaamatta
Huijaukset voivat jäädä huomaamatta kuukausiksi, sillä automaattiveloitukset ja sähköiset tiliotteet tekevät huijauksen havaitsemisesta vaikeaa.
”Eräässä tapauksessamme huijaus huomattiin vasta yhdeksän kuukauden kuluttua. Uhrin tililtä oli veloitettu pieni erä kuukausittain”, Abgottspon sanoo.
Pitkään jatkuvat veloitukset voivat johtaa huomattaviin taloudellisiin tappioihin. Pahimmassa tapauksessa maksuvälinepetoksen rinnalle nousee muu petos tai identiteettivarkaus, mikäli rikolliset saavat haltuunsa uhrin muitakin henkilötietoja.
Nuoret erityisessä vaarassa
Älypuhelimia on nykyään yhä nuoremmilla. Täysi ymmärrys verkon riskeistä puuttuu usein, eikä vanhemmilla ole aina aikaa seurata, mitä sovelluksia lapset lataavat. Tällöin myös riski huijauksiin ja väärinkäyttöön kasvaa.
