Yritysten nimet ja tunnistetiedot ovat rikollisille arvokasta hyödykettä. Varastettujen tai väärennettyjen tietojen avulla tehdään petoksia, joiden seuraukset jäävät usein kohteeksi joutuneen yrityksen kannettavaksi.
Yrityksiltä anastetuilla asiakirjoilla voidaan esimerkiksi ostaa laskulla tai käsirahalla arvonlisäverottomia ajoneuvoja Keski-Euroopasta. Tämän jälkeen suomalainen yritys, jonka nimeä on käytetty väärin, voi joutua maksumuistutusten ja jopa perinnän kohteeksi.
Identiteettivarkaudet verottajan riesana
Yrityksiin kohdistuvat identiteettivarkaudet kuormittavat itse yrittäjän lisäksi myös Verohallintoa. Vaikka aikaisemmin rikollisten yleisesti tehtailemat arvonlisäveropetokset on suurelta osin saatu hallintaan, uusia rikosmuotoja syntyy jatkuvasti.
Lähes poikkeuksetta rikosten taustalla toimii järjestäytynyt, kansainvälinen rikollisuus. Verohallinnon tutkimissa tapauksissa nousevat esiin erityisesti Viro ja muut Baltian maat.
Kiinnijäämisen riski on pieni
Sekä yksityishenkilöihin että yrityksiin kohdistuvat identiteettivarkaudet ovat yleistyneet merkittävästi, ja Suomessa kymmeniä tuhansia ihmisiä joutuu identiteetti- tai petosrikoksen kohteeksi vuosittain. Vaikka rikos saataisiin selvitettyä, vain harva tapaus etenee oikeuskäsittelyyn, ja tuomiot jäävät harvinaisiksi.
“Identiteettirikokset ja niiden seuraukset yleensä kärsitään, koska ihmiset eivät tiedä, mitä tehdä tilanteessa. Asian selvittely voi tuntua hankalalta ja petosrikollisuuden uhriksi joutumiseen liittyy usein häpeää. Poliisille ei tehdä asiasta rikosilmoitusta, vaikka yhteydenotto viranomaisiin olisi ehdottoman tärkeää, jotta rikokset saataisiin selvitettyä”, sanoo Mysafetyn maajohtaja Johanna Abgottspon.
Suurin riski kohdistuu pienyrittäjiin
Identiteettivarkaudet eivät rajoitu vain yksityishenkilöihin – ne koskettavat yhä useammin myös yrityksiä. Yrityksen nimissä tehdyt tilaukset, toimitusjohtajahuijaukset, väärennetyt laskujen tilinumerot, varastetut maksukorttitiedot sekä sosiaalisen median valetilit ovat kaikki esimerkkejä yrityksiin kohdistuvista identiteettirikoksista.
Huijaukset, erityisesti laskujen tai sähköpostin välityksellä tehtynä, ovat nykyään niin taitavasti toteutettuja, että niiden tunnistaminen voi olla haastavaa jopa kokeneelle yrittäjälle. Suurimmassa riskissä ovatkin yksinyrittäjät ja pienyrittäjät, joilla ei ole lakiasiantuntijoista koostuvaa tukiverkostoa.
Näin suojaat sekä asiakkaiden että omat tietosi:
- Suosi sähköistä laskutusta aina kun mahdollista. Sähköiset laskutuskanavat vähentävät väärinkäytösten riskiä ja mahdollistavat turvallisen ja tehokkaan tiedonkulun.
- Varmista tilinumeroiden oikeellisuus paperilaskuissa. Tarkista erityisesti tilinumeroiden poikkeamat ja vertaile niitä aiempiin laskutietoihin – vilpillinen lasku sisältää usein hyvin hienovaraisia muutoksia.
- Laadi selkeät toimintamallit sisäisiin rahansiirtoihin. Sopikaa yrityksen työntekijöiden kanssa, kuka saa tehdä siirtoja, millä ehdoilla ja millaisia varmennuksia tarvitaan – tämä vähentää inhimillisten virheiden ja sisäisten väärinkäytösten riskiä.
- Käy läpi suojaus- ja valvontakeinot pankkisi kanssa. Pankit tarjoavat yrityksille erilaisia turvatoimia, kuten maksuliikenteen vahvistuksia, ilmoituspalveluita ja käyttöoikeusrajoituksia.
- Toimi nopeasti epäilyttävissä tilanteissa. Jos epäilet rikosta tai huomaat poikkeavaa rahaliikennettä, ota heti yhteys sekä poliisiin että pankkiin – nopea reagointi auttaa estämään suuremmat vahingot.
