Ilmoita vahingosta

Petokset – tietoa ja tutkimustuloksia

Petosrikollisuus läpileikkaa jo koko kansan. Petosrikoksissa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä, ja sen seurauksena on usein taloudellisia menetyksiä uhrille. Tällä sivulla kerromme petosrikollisuudesta sekä siitä, miten petosrikollisuus ja siihen kytkeytyvät identiteettirikokset ovat kehittyneet Suomessa. 

Petosrikoksessa rikollinen saa erehdyttämällä toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin, joka aiheuttaa uhrille taloudellista vahinkoa. Identiteettivarkauden yhteydessä petosrikos tapahtuu tyypillisesti silloin, kun henkilön identiteetti varastetaan. Identiteettivarkaus on helppo tehtailla muutamalla tiedonjyvällä, ja ainoastaan henkilötunnuksen joutuminen vääriin käsiin voi johtaa identiteettivarkauteen.  

Petoksesta, kuten identiteettivarkaudesta, voi koitua uhrille merkittävää haittaa, taloudellista vahinkoa, ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Seuraukset voivat olla pitkäkestoisia, selvittämistyöhön voi kulua paljon aikaa ja tähän voi myös tarvita asiantuntijan apua. 

Petosrikollisuus kehittyy jatkuvasti

Identiteettivarkaudet ovat maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava rikollisuuden muoto. Suomessa identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin vasta vuonna 2015, minkä jälkeen rikosilmoitusten määrä on kasvanut jatkuvasti. Identiteettivarkaus- tai petosrikosepäilystä kannattaa aina tehdä rikosilmoitus mahdollisimman nopeasti, sillä se auttaa tilanteen selvittämisessä. 

Yksi sähköpostitili on usein avain lukuisiin digitaalisiin palveluihin, kuten sosiaalisen median tileihin, verkkokauppaprofiileihin ja erilaisiin sovelluksiin. Näihin tileihin on tallennettu usein maksukorttitiedot verkko-ostosten tekemistä varten sekä muuta arkaluontoista tietoa, kuten henkilötunnus, puhelinnumero ja kotiosoite. 

Rikolliset voivat kalastella henkilötietoja yllättävän helposti esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai murtautumalla sähköpostitileihin. Henkilökohtaisia tietoja voi päätyä vääriin käsiin myös tietomurtojen tai tahallisten ja tahattomien tietovuotojen seurauksena. 

Siksi on tärkeää suojata sähköpostitili vahvalla salasanalla, ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen ja pitää huoli siitä, että henkilötiedot eivät päädy verkkoon harkitsemattomasti. Yksi huolimattomuusvirhe voi altistaa useita tilejä ja tietoja uhkalle, ja identiteettivarkauksilta ja petoksilta suojautuminen tulisi tehdä ennen kuin omat tiedot joutuvat vääriin käsiin. 

Lue vinkkimme, miten suojautua petoksilta ja identiteettivarkauksilta. 

Tutkittua tietoa petosrikollisuudesta

Mysafety seuraa identiteetti- ja petosrikollisuuden kehitystä tarkasti ja tutkii ilmiötä laajemmin koko Suomea koskevassa raportissa. Ensimmäisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2015. 

Tuoreimmasta, keväällä 2025 julkaistusta tutkimuksestamme* selviää: 

  • 66 % suomalaisista on joutunut petosyrityksen kohteeksi. 
  • 38 % petosyrityksen kohteeksi joutuneista on kohdannut tietojenkalastelua. 
  • Yleisimmin petosyritykset tehdään sähköpostitse (51 %), tekstiviestillä (35 %) tai soittamalla (29 %). 
  • 61 % suomalaisista kokee petosyritysten lisääntyneen viime vuoteen verrattuna. 
  • 31 % suomalaisista pelkää joutuvansa petoksen kohteeksi ja 45 % pelkää lähiomaisensa joutuvan uhriksi. 
  • Petosrikollisuuden eri muodoista suomalaiset ovat eniten huolissaan identiteettivarkauksista (61 %), korttipetoksista (51 %) sekä tietojenkalastelusta, huijaussivustoista verkko-ostoksilla ja harhaanjohtavista mainoksista (25 %) 
  • 82 % suomalaisista uskoo, että teknologinen kehitys tekoälyn suhteen tulee lisäämään huijausten määrää. 

Tutkimus 2025

Tietoa tutkimuksesta

*Tietoa tutkimuksesta

Pohjoismaisen tutkimusyritys Novuksen Mysafetyn toimeksiannosta tekemä tutkimus toteutettiin nettipaneelina 14.2.–3.3.2025. Kyselyyn vastasi 505 suomalaista, 503 ruotsalaista ja 500 norjalaista 18–79-vuotiasta. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan ± 4,4 prosenttiyksikköä.