Identiteettivarkaudet olivat paljon esillä mediassa vuonna 2018. Edellisvuoteen 2017 poiketen vuonna 2018 esille nousivat myös yritykseen kohdistuneet identiteettivarkaudet.
Tiesitkö, että lanseerasimme viime vuonna Yrityksen Identiteettivakuutuksen, joka antaa turvaa yrityskaappaus- ja petostilanteissa. Tutustu Yrityksen Identiteettivakuutukseen >>
Kuluttajille meiltä löytyy identiteettivarkauksia ennaltaehkäisevä Identiteettivakuutus, joka auttaa, jos joutuu identiteettivarkauden uhriksi ja korvaa taloudellisia vahinkoja enimmillään 20 000 € asti. Lue lisää ja tutustu Identiteettivakuutukseen >>
Kokosimme yhteen esimerkkejä identiteettivarkauksista viime vuoden kiinnostavimmista identiteettivarkausartikkeleista. Löydät artikkelit listattuna alta aikajärjestyksessä tuoreimmasta vanhimpaan:
- Helsingin Uutiset uutisoi, kuinka varastettua ajokorttia käytettiin jopa 9 kuukauden kuluttua identiteettivarkauteen ja autoliikkeen huijaamiseen. Lue koko uutinen täältä.
- Yle uutisoi, kuinka postilaatikkoja varastettiin Lieksassa. Rikollisilla on monia keinoja tietojen kalasteluun ja identiteettivarkauksien tehtailuun. Myös lukitsematon tai huonosti kiinnitetty postilaatikko voi olla riski ja johtaa identiteettivarkauteen. Lue koko uutinen täältä.
- Forssan Lehden uutinen kertoo, kuinka identiteettivarkaudelta voi suojautua vakuutuksen avulla. Uutisen loppuun on koottu lista vinkeistä, kuinka voit välttää identiteettivarkauden. Lue koko uutinen täältä.
- Yle uutisoi, kuinka Trafin kuljettajatiedot-palvelun kautta on voinut onkia ihmisten henkilötunnuksia. Vääriin käsiin joutuneet henkilötiedot voivat johtaa identiteettivarkauteen. Lue koko uutinen täältä.
- Ylen uutisessa kerrotaan, kuinka hotelliketjulta vuotivat jopa 500 miljoonan asiakkaan tiedot. ”Yhtiöstä on vuotanut mahdollisesti jopa 500 miljoonan asiakkaan tiedot, mikä tekisi tietovuodosta maailmanhistorian suurimman,” yhtiö kertoo. Tietomurto ja tietojen vuotaminen rikollisten käsiin voi johtaa identiteettivarkauteen. Lue koko uutinen täältä.
- Turun Sanomat uutisoi, kuinka Tilannehuone.fi -sivusto joutui verkkohyökkäyksen eli tietomurron kohteeksi. Tietomurrossa hyökkääjä on murtautunut Tilannehuone.fi-sivuston tietojärjestelmään murtamalla jonkin käytössä olevan turvajärjestelmän. Hyökkääjä on saanut käsiinsä käyttäjien tietoja, kuten salasanoja. Mikäli johonkin järjestelmään johon olet tallentanut tietoja tulee tietomurto, kannattaa välittömästi vaihtaa salasana sekä päivittää salasana myös muihin käytössäsi oleviin palveluihin, joissa käytät kyseistä salasanaa. On myös hyvä muistaa, että jokaiseen palveluun olisi syytä luoda oma ja vahva salasana juurikin tietomurtojen varalta. Tästä Helsingin Sanomien artikkelista voit lukea vinkit vahvan salasanan luontiin. Lue koko uutinen tietomurrosta täältä.
- Tekniikka&Talous kertoo, kuinka yritysten identiteettivarkaudet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia verottajalle jo pitkään. Rikoksien taustalla on lähes poikkeuksetta järjestäytynyt, kansainvälinen rikollisuus. Uutisessa on listattuna myös vinkit, kuinka yritys voi välttää identiteettivarkauden. Lue koko uutinen täältä.
- Verkkouutiset.fi kertoo, kuinka yritysten identiteetit ovat rikollisille haluttua tavaraa ja kuinka identiteettivarkaus voi aiheuttaa yritykselle mittavia tappiota. Usein häpeä ja pula voimavaroista estää ottamasta yhteyttä poliisiin. Lue koko uutinen täältä.
- Ilta-Sanomat raportoivat mySafetyn teettämästä identiteettivarkaustutkimuksesta, jonka mukaan lähes 160 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi, ja pelkästään viimeisen vuoden perusteella tapauksia on ollut yli 30 000, eli noin kolme tunnissa. Identiteettivarkaus on nopeimmin kasvava rikollisuuden laji länsimaissa. Lue koko uutinen täältä.
- Suomen Yrittäjien jutussa kerrotaan, kuinka identiteettivarkauden uhriksi joudutaan kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin muun varkauden. Lisäksi pieniin yrityksiin kohdistuu etenkin toimitusjohtajahuijauksia. Lue koko uutinen täältä.
- Taloussanomien jutussa kerrotaan, kuinka identiteettivaras iski joensuulaiseen hinauspalveluyritykseen ja yritti siirtää pankkikonttorissa huomattavan summan rahaa yrityksen tililtä toiselle tilille kiinteistökaupan takia. Onneksi pankin virkaili oli valppaana ja rikollinen paljastui ja samalla selvisi myös, miksi yrityksen puhelin ei ollut soinut pitkään aikaan. Lue koko juttu täältä.
- Iltalehden jutussa kerrotaan kuinka norjalainen hiihtotähti joutui identiteettivarkauden uhriksi, kun hänen sometilinsä kaapattiin ja tilille alkoi ilmestyä outoa sisältöä, jonka kanssa hiihtotähdellä ei ollut mitään tekemistä. Tapaus on hyvä osoitus siitä, kuinka haavoittuvia erilaiset järjestelmät ovat. Lue koko juttu täältä.
- Iltasanomat uutisoi Facebookissa tapahtuneesta laajasta tietomurrosta, jossa murtautujat saattoivat päästä käsiksi toisten ihmisten ja käyttäjien tileihin. Tällaisissa tapauksissa kannattaa oman käyttäjätilin salasana vaihtaa välittömästi. Lue koko uutinen täältä.
- Karjalainen uutisoi Verohallinnon nimissä lähetetystä huijausviestistä, jossa vastaanottajaa kehotetaan klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä veronpalautuksen saamiseksi. Viestin voi erottaa huijausviestiksi siitä, että viesti on kirjoitettu huonolla suomella. Tällaiset viestit kannattavat tuhota välittömästi eikä viestissä olevia linkkejä pidä klikata. On hyvä myös muistaa, että Verohallinto ei koskaan lähetä veropäätöstä tai mitään siihen liittyvää sähköpostitse. Lue koko uutinen täältä.
- Helsingin Sanomat uutisoi, että e-laskun tietoturvassa voi olla puutteita. S-Pankin tapauksessa toinen henkilö oli saanut tilattua ystävänsä luottokortin e-laskun pelkällä viitenumerolla. Laskusta ystävä näki luottokortin ostoshistorian, henkilötietoja, kuten nimen, osoitteen ja henkilötunnuksen. Lue koko uutinen täältä. (Huom! Jutun lukeminen vaatii HS:n tunnukset)
Itäväylä uutisoi yritykseen kohdistuneesta identiteettivarkaudesta, jossa yrityksen ja tämän omistajan identiteettiä hyväksikäytettiin tilaamalla tuotteita useista kymmenistä eri yrityksistä 145 000 euron arvosta. Identiteettivarkauden kohteena olevalle yritykselle oli tehty tämän tietämättä osoitteenmuutos postin rekisteriin. Lisäksi yritykselle oli perustettu tekaistu nettisivusto ja petoksen kohteena oleviin yrityksiin oli soitettu ja esiinnytty identiteettivarkauden kohteena olevan yrityksen ja tämän omistajan nimissä. Lue koko artikkeli täältä.
MTV:n jutussa kerrotaan, kuinka joku on lähettänyt Tilastokeskuksen nimissä huijausviestejä. Viesteissä tarjotaan palkinnoksi iPhone-puhelinta. Tällaiset huijausviestit ovat hyvin tyypillisiä tietojenkalasteluviestejä, joissa pyritään saamaan ihmisten henkilötietoja ja aiheuttamaan tätä kautta taloudellista vahinkoa tai muuta vähäistä suurempaa haittaa. Huijausviestejä voi olla vaikea tunnistaa. Lue vinkit nettisivuiltamme, kuinka voit tunnistaa huijausviestin ja suojautua verkossa. Lue koko MTV:n juttu täältä.
Talouselämä uutisoi, että identiteettivarkaudet ovat kasvussa nyt myös yritysten keskuudessa. Kevään aikana on tehty useita tietomurtoja, jotka ovat kohdistuneet erityisesti yrityksen johtoryhmän jäseniin. Tällaiset tapaukset voivat olla vaaraksi koko liiketoiminnalle. Lue koko artikkeli täältä.
Yle uutisoi, kuinka Gigantin nimissä on lähetetty huijausviestejä, jossa viestien vastaanottajille kerrotaan noudettavissa olevan tuotteen nimi, ja linkki, josta klikkaamalla asiassa pääsee eteenpäin ja saa lisätietoja. Viesteissä luvataan, että henkilökohtainen lahja on noudettavissa kyseisen linkin kautta. Huijausviestillä pyritään hankkimaan vastaanottajan henkilö- ja tilitietoja, joita ryhdytään käyttämään laittomasti. Linkin klikkaaminen voi ujuttaa myös puhelimeen viruksen. Lue koko uutinen täältä.
Iltasanomat uutisoi kuinka suositun bloggaajan Tiiu Purasen Instagram-tili varastettiin ja tyhjennettiin yli 2 000 kuvasta. Varas kertoi ostaneensa tilin WhatsApp-ryhmän kautta. Instagram ja Facebook eivät alkuun puuttuneet tapaukseen ja apua tuli vasta kun tapaukseen puuttui yksittäistä käyttäjää suurempi taho. Voit välttää sometiliesi joutumisen vääriin käsiin esimerkiksi ottamalla käyttöön kaksivaiheisen kirjautumisen (Instagramissa toiminnon saa päälle asetuksista kohdasta "Edellytä turvakoodia"), päivittämällä käyttämäsi ohjelmistot säännöllisesti sekä käyttämällä vahvoja salasanoja ja vaihtamalla niitä säännöllisesti. Lue koko juttu täältä.
Iltalehti kertoo juttussaan kuinka suosikkibloggaajan ja Jokerit-tähden Instagram-tilit kaapattiin huijaussähköpostiviestin avulla sekä WhatsApp-ryhmän kautta. Sähköpostiin tulleessa viestissä Jokerit-tähti Pekka Jormakkaa pyydettiin lataamaan Instagram-tiliinsä sininen merkki osoituksesi siitä, että muut käyttäjät voivat varmistua, että kyseessä olisi oikea julkisuuden henkilö. Vastaavanlainen julkisuuden henkilöön kohdistunut Instagram-tilin kaappaus sattui samoihin aikoihin myös suosikkobloggaaja Tiiu Puraselle. Purasen tapauksessa hänen Instagram-tilinsä myytiin WhatsApp-ryhmässä. Instagram ei reagoinut kumpaankaan tapaukseen ja avunpyynnöt tuntuivat turhilta. Molemmissa tapauksissa voisi tulla kyseeseen identiteettivarkaus, mikäli uhreille koituisi tapauksista taloudellista vahinkoa ja vähäistä suurempaa haittaa. Lue koko artikkeli täältä.
HS:n jutussa kolme asiantuntijaa kertoo, mitä tietoja sinusta voi löytyä internetistä ja miten tietoja voidaan väärinkäyttää. Jutussa annetaan myös vinkkejä siihen miten voit itse vaikuttaa sinusta oleviin tietoihin netissä. Lue koko juttu täältä. (Huom! Jutun lukeminen vaatii HS:n tunnukset)
Yli 65-vuotaisiin kohdistuvat petosrikokset ovat nousseet muutaman vuoden sisällä hurjaa vauhtia, selviää Ylen artikkelista. Identiteettivarkaudet kuuluvat näihin rikoksiin, ja artikkeli huomauttaa, että ikäihminen voi huomaamattaan antaa omia tietojaan, kuten pankkitietoja tai maksukorttitietoja, identiteettivarkaille. Lue koko artikkeli täältä.
Iltasanomien jutussa kerrotaan, kuinka tilausansat eli kuukausimaksuun sitouttavat huijaukset piinavat suomalaisia. Tällaisissa huijaustapauksissa saattavat yhdistyä niin identiteettivarkaus, petos, maksuvälinepetos kuin tavaramerkkihuijaus. Tilausansassa nettikäyttäjiä harhautetaan kuukausimaksullisen palvelun tilaajiksi tarjoamalla esimerkiksi poikkeuksellisen halpaa puhelinta tai lahjakorttia ”käsittelykulujen hinnalla”. Mikäli erehtyy antamaan tietonsa tilausansasivulle kannattaa ottaa heti yhteyttä kortinmyöntäjään ja lisäksi lähettää yritykseen sähköpostia, jossa sanoo peruvansa koko tilauksen. Lue koko juttu täältä.
Iltasanomien jutussa kerrotaan, kuinka huijaussähköpostit piinaavat nyt myös yrityksiä ja niiden toimitusjohtajia. Huijausviestien avulla huijarit pyrkivät saada yrityksen siirtämää rahaa omalle tililleen. Tapauksia tutkitaan rikosnimikkeillä törkeä petos, identiteettivarkaus, törkeän petoksen yritys, petoksen yritys ja tietomurto. Sähköpostihuijaukset voivat olla hyvinkin pitkälle suunniteltuja, ja huijarit ovat voineet tutkia uhriensa taustoja netissä lisätäkseen viestinsä uskottavuutta. Olethan tarkkana sähköpostien kanssa. Lue koko juttu täältä.
Iltalehti raportio mySafetyn teettämästä identiteettivarkaustutkimuksesta, jonka mukaan 3 suomalaista joutuu joka tunti identiteettivarkauden uhriksi. Artikkelissa kerrotaan myös, kuinka älypuhelinten käyttäminen verkko-ostoksiin on lisännyt riskiä joutua huijauksen kohteeksi. Artikkelissa on myös 6 vinkkiä turvalliseen verkko-ostamiseen. Lue koko artikkeli ja vinkit täältä.
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, kuinka netin pimeillä markkinoilla henkilötiedot ovat rahanarvoista kauppatavaraa. Rikolliset voivat esimerkiksi hyötyä taloudellisesti kauppaamalla Facebook-tilejä. Lue koko artikkeli täältä.
Aamulehti uutisoi, kuinka nuori henkilö tuomittiin 91 nettipetoksesta. Nuori oli mm. hakenut ja nostanut pikavippiyhtiöiden kautta luottoja tuhansilla euroilla käyttämällä toisen henkilön henkilötietoja ja verkkopankkitunnuksia. Omat luottotietonsa hän oli jo menettänyt. Noin 80 petosta epäilty tehtaili netin kauppapaikoilla, jossa hän kauppasi lähinnä suosittuja kännykkämalleja, tablettitietokoneita ja pelikonsoleita muutamien satojen eurojen hintaan. Lue koko artikkeli täältä.
Poliisille ilmoitettiin vuonna 2017 lähes 12 000 petosta, joiden tekopaikka oli internet. Yksi tyypillinen petos on tilausansa, jossa ihminen harhautetaan euron puhelin -tarjouksella liittymään maksullisen palvelun asiakkaaksi. Huijausinfo.fi-verkkosivustolla jaetaan ajankohtaista tietoa käynnissä olevista huijauksista ja neuvotaan huijausten selvittämisessä. Lue koko artikkeli täältä.
Iltalehti uutisoi, kuinka satojen suomalaisten arkaluontoisia tietoja vuosi nettiin, kun kuriiripalvelu FedExin tietoturva petti. Nettiin vuotaneilla henkilötiedoilla identiteettivaras voi tehdä paljon haittaa ja taloudellista vahinkoa. Lue koko juttu täältä.
Iltalehti uutisoi, kuinka lähes aidolta HBO Nordic -verkkopalvelulta näyttävä suomenkielinen sivusto huijaa luottokorttitietoja kovaa kuukausilaskutusta varten. Huijaussivulla houkutellaan palveluun yhden euron hintaisella vuoden tilauksella. Kävijän on myös vastattava kolmeen helppoon kysymykseen palvelun käytöstä päästäkseen ”valikoituun testiryhmään”. Tällaisessa tapauksessa asiakas sitoutuu tahtomattaan kalliisiin kuukausimaksuihin. Kannattaa lukea tarkkaan myös kaikki pienet printit, sillä harva yhtiö korvaa, mikäli asiakkaalle on kerrottu kuukausitilauksesta etukäteen ja asiakas ei ole tätä vain huomannut. Lue koko juttu täältä.
Henkilötietojen päätyminen vääriin käsiin voi johtaa identiteettivarkauksiin ja erilaisiin petoksiin. Liki 7 700 ylioppilaiskirjoituksiin osallistuneiden tiedot vuotivat nettiin, ja vuodetuista tiedoista löytyi mm. nimiä, osoitteita, puhelinnumeroita, opintotietoja ja henkilötunnuksia. Muistathan, että henkilötietovarkaudelta voi suojautua mySafetyn Identiteettivakuutuksella. Lue koko juttu täältä. (Huom! Jutun lukeminen vaatii HS:n tunnukset)
Iltasanomat kertoi artikkelissaan, kuinka väärät pornovideot leviävät netissä ja näiden avulla voidaan kiristää uhria tekemään tai sanomaan melkein mitä tahansa. Uhri voi vedota esimerkiksi identiteettivarkauteen, jos sisältöä on levitetty verkossa erehdyttämään vastaanottajat luulemaan, että uhri on itse tehnyt videon. Jutussa lakimies antaa vinkkinsä tällaisen tapauksen uhrille. Lue koko juttu täältä.
MTV:n artikkelissa annetaan 6 vinkkiä, joiden avulla voit tunnistaa, onko hakkeri kaapannut puhelimesi. Oma puhelin kannattaa suojata samoin kuin tietokonekin, sillä omien tietojen joutuminen vääriin käsiin voi johtaa identiteettivarkauteen. Lue koko juttu täältä.
Yle uutisoi, kuinka osoitemuutoksissa piilee tietoturvariksi, jota identiteettivarkaat voivat käyttää helposti hyväkseen. Posti ja maistraatti myöntävät ongelman, sillä paperikaavakkeissa allekirjoitus riittää todistamaan henkilöllisyyden. Lue koko artikkeli täältä.
Lue lisää identiteettivarkauksista
Tilaa Identiteettivakuutus nyt 9,90 €/kk