Mysafetyn keväällä 2021 teettämän tutkimuksen* mukaan useampi kuin joka neljäs (26 %) yli 10-vuotiaista suomalaisista on kokenut nettivihaa tai -kiusaamista. Se vastaa Suomen väkilukuun suhteutettuna noin 1,4 miljoonaa suomalaista.
Yleisintä nettikiusaaminen on alle 30-vuotiaiden keskuudessa. 10–17-vuotiaista 46 prosenttia ja 18–29-vuotiaista 43 prosenttia on ollut netissä loukkaavien kommenttien kohteena.
Nettikiusaamisen kohteeksi joutuneista valtaosa (54 %) tuntee kiusaajansa.
Nettikiusaaminen raaistunut viime aikoina – kiusaaminen yleisintä Facebookissa
Suomalaisista 40 prosenttia koki nettikiusaamisen raaistuneen viime vuosien aikana. Kokemus nettikiusaamisen raaistumisesta korostui vastaajissa, jotka ovat itse tulleet kiusatuksi (55 %) sekä 30–39-vuotiaissa (49 %).
Nettikiusaamisen raaistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Yleisimpänä syynä pidetään mahdollisuutta toimia netissä nimettömänä. Toiseksi yleisin syy on se, ettei kiusattua tai hänen ilmeitään ja rektioitaan näe livenä. Kolmanneksi yleisin syy nettikiusaamisen raaistumiselle on suomalaisten mielestä netissä vietetyn ajan ja somekanavien määrän kasvu.
Eniten kiusaamista esiintyy Facebookissa, jossa peräti 45 prosenttia nettikiusaamista kokeneista suomalaisista on tullut loukatuksi. Muita kanavia, joissa nettikiusaamista esiintyy säännöllisesti, ovat WhatsApp (19 %), erilaiset keskustelufoorumit (19 %), Snapchat (13 %), sähköposti (12 %), Instagram (11 %), nettipelit (11 %) ja TikTok (8 %).
Erot mielipiteissä altistavat nettikiusaamiselle
Yleisin syy nettikiusaamiselle on eriävä mielipide. Kiusatuista 45 prosenttia on tullut loukatuksi netissä ajatustensa, näkemystensä ja mielipiteidensä vuoksi.
Seuraavaksi yleisin nettikiusaamista aiheuttava tekijä on ulkonäkö: kiusatuista 28 prosenttia oli saanut loukkaavia kommentteja ulkonäöstään. Kolmanneksi yleisin kiusaamisen aihe suomalaisten keskuudessa on poliittiset mielipiteet (20 %). Myös sukupuolesta (16 %), seksuaalisesta suuntautumisesta (14 %) sekä ammatista (13 %) viljeltiin loukkaavia kommentteja netissä.
Nettikiusaaminen satuttaa kiusattua, aiheuttaa häpeän ja yksinäisyyden tunnetta sekä herättää suuttuneisuutta, turhautuneisuutta ja jopa koston halua. Joka kymmenes (10 %) kiusattu mainitsee kiusaamisen masentavan heitä.
Nettikiusaaminen huolettaa etenkin lapsiperheissä
Tutkimuksemme mukaan yhä useampi suomalainen yrittää parhaansa mukaan olla reagoimatta loukkaaviin kommentteihin. Hieman alle puolet (49 %) nettikiusatuista pyrkii olemaan välittämättä kiusaamisesta ja suurin piirtein saman verran (41 %) kiusatuista loukkaantuu, muttei ryhdy toimenpiteisiin nettikiusaamisen lopettamiseksi. Ammattiapua omaan jaksamiseen kiusaamisen takia on joutunut hakemaan kolme prosenttia loukkaavia kommentteja netissä kohdanneista.
Nettikiusaaminen myös huolettaa suomalaisia. Lähes puolet (45 %) tutkimuksen vastaajista on huolissaan siitä, että he itse tai heidän perheenjäsenensä joutuvat nettikiusaamisen kohteeksi. Huoli korostuu etenkin lapsiperheissä, joiden kohdalla yli puolet (57 %) on huolissaan perheenjäsentensä joutumisesta nettivihan tai -kiusaamisen kohteeksi.
10 pysäyttävää faktaa nettikiusaamisesta
- 26 % suomalaisista on kohdannut loukkaavia kommentteja netissä.
- 45 % on huolissaan nettikiusaamisen kohteeksi joutumisesta.
- 40 % kokee nettikiusaamisen raaistuneen viime aikoina.
- 14 % tuntee lähipiiristään jonkun, joka on kohdannut nettikiusaamista.
- 41 % loukkaantui loukkaavista kommenteista.
- 49 % ei välittänyt loukkaavista kommenteista.
- 12 % on itse (tahallisesti tai tahattomasti) kirjoittanut loukkaavan kommentin.
- 15 % suomalaisista ei osaa sanoa kenen puoleen pitäisi kääntyä, jos tulee kiusatuksi netissä.
- 10 % koki masennuksen tunnetta loukkaavien kommenttien seurauksena.
- 3 % loukkaavia kommentteja kohdanneista on hakenut ammattiapua omaan jaksamiseen.
Nettivihan ja nettikiusaamisen tilanne Suomessa
*Tietoa tutkimuksesta
Mysafetyn tilaaman tutkimuksen toteutti IRO Research Oy huhtikuussa 2021. Kyselytutkimukseen osallistui 1 100 yli 10-vuotiasta suomalaista. Otos vastasi Suomen väestö- ja maantieteellistä jakaumaa. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.
Lisätietoja tutkimuksesta
Oletko median edustaja tai tutkija ja kaipaat lisätietoja tutkimuksistamme? Ota yhteyttä: Johanna Abgottspon, maajohtaja, mySafety Oy, johanna.abgottspon@mysafety.fi tai 040 664 7410.
