Huijarit kalastelevat henkilötietoja
Yksi yleisimmistä huijauksista on identiteettivarkaus. Se tarkoittaa toisen ihmisen henkilötietojen, kuten nimen, osoitteen tai puhelinnumeron, oikeudetonta käyttöä niin, että huijari erehdyttää tarkoituksellisesti kolmatta osapuolta. Identiteettivarkaus on helppo toteuttaa muutamalla tiedonjyvällä. Pelkästään henkilötunnuksen joutuminen vääriin käsiin voi johtaa identiteettivarkauteen. Aiemmin huijareiden ensisijaisena tavoitteena oli saada uhri luovuttamaan rahansa. Nykyään nähdään, että suuria summia saadaan identiteetin varastamisella. Netti tarjoaa lähes täydellisen alustan tämän tyyppisille petoksille. Huijarit voivat nopeasti ja kustannustehokkaasti toteuttaa saman huijauksen kymmenille tai sadoille tuhansille netinkäyttäjille.
Nettipetos on verkossa tapahtuva huijaus
Nettipetokset ovat yleistyneet teknologian ja internetin kehityksen myötä. Nettipetoksissa tekijä antaa uhrille yleensä virheellistä, puutteellista tai harhaanjohtavaa tietoa ja tämän perusteella uhri siirtää tekijälle rahaa. Huijareiden tavoitteena on yhä useammin päästä käsiksi myös uhrin henkilötietoihin. Tyypillinen esimerkki nettipetoksesta on, että uhrille lähetetään sähköpostitse tai puhelimitse viesti, jossa pyydetään maksamaan pieni summa esimerkiksi paketin toimittamisesta. Koska kyse on muutamista euroista, uhri saattaa maksaa rahan. Maksutapahtuman yhteydessä huijari kuitenkin saa käsiinsä uhrin henkilökohtaisia tietoja. Todellisuudessa pakettia ei ole olemassa, eikä hujausviestin vastaanottaja ole sitä tilannut. Petoksen tavoitteena on alusta alkaen ollut henkilökohtaisiin tietoihin käsiksi pääseminen. Nettipetoksia ja identiteettivarkauksia voi olla vaikea erottaa toisistaan, sillä ne liittyvät tiiviisti toisiinsa.
Lisätietoa saa esimerkiksi Mysafetyn Suuri opas identiteettivarkauksista ja petoksista -digijulkaisusta. Se sisältää kattavasti tietoa mm. identiteettivarkausten ja petosten tunnistamisesta, ja niiltä suojautumisesta.