Joulun ostossesongin myötä verkossa liikkuvien huijaussivustojen ja petollisten kampanjoiden määrä kasvaa, mikä tekee kuluttajista aiempaa alttiimpia rahallisiin menetyksiin johtaville huijauksille.
”Verkossa toimivat kyberrikolliset hyödyntävät ostoshuuman synnyttämää kiireentuntua ja kuluttajien luottamusta tunnettuihin toimijoihin, kuten Postiin, luottokorttiyhtiöihin ja suuriin verkkokauppoihin. Lahjaostoksia tehdessä on siis syytä olla erityisen huolellinen, sillä joulusesonki tarjoaa otolliset olosuhteet esimerkiksi tietojen kalastelulle, korttipetoksille sekä vakavimmillaan myös petoksille ja identiteettivarkauksille”, varoittaa vakuutusedustaja Mysafetyn Suomen maajohtaja Johanna Abgottspon.
Mysafetyn teettämän tutkimuksen* mukaan yleisin petoksen muoto on tietojen kalastelu (38 %). Joka viides (21 %) petosrikos tapahtuu puhelimitse ja yhtä monta (21 %) liittyvät nettiostoksiin ja harhaanjohtavaan mainontaan. Noin joka kymmenes petos on lasku- (11 %) tai maksukorttihuijaus (9 %). Joka toinen (51 %) petos tapahtuu sähköpostitse. Muita yleisimpiä kanavia petoksille ovat tekstiviestit (35 %), puhelinsoitot (29 %) ja sosiaalinen media (24 %).
Varo väärennettyjä toimitusvahvistuksia
Abgottsponin mukaan viime vuosina erityisesti Postin ja muiden logistiikkayritysten nimissä lähetetyt väärennetyt toimitusvahvistusviestit ovat yleistyneet merkittävästi. Nettiostosten lisääntyessä rikolliset lähettävät tekstiviestejä tai sähköposteja, joissa kerrotaan, että vastaanottajan paketti odottaa tullimaksua, toimituksen vahvistusta tai muuta välitöntä toimenpidettä.
”Viesteille on tyypillistä kiireen tuntu ja painostava toimintakehotus. Viestit sisältävät yleensä myös linkin, jonka kautta uhri ohjataan usein huolellisesti rakennetulle valesivustolle. Sivuston tarkoituksena on kerätä maksukorttitietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Näihin viesteihin ei missään tapauksessa pidä vastata eikä linkkejä klikata!”
Abgottspon muistuttaa, että joulukiireen keskellä huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, myös digiturvaansa tarkasti valvova henkilö. Tekoälyllä tuotetut huijausviestit ovat entistä uskottavampia, ja viestien linkit voivat muistuttaa erehdyttävän paljon luotettavan toimijan virallista verkko-osoitetta.
”Mikäli päädyt epähuomiossa luovuttamaan henkilökohtaisia tietojasi rikollisille huijausviestin kautta, teko mahdollistaa rikollisille taloudellisen hyötymisen esimerkiksi oikeudettomien veloitusten, ostosten tai identiteetin väärinkäytön muodossa. Tällöin kyseessä on yleensä petosrikos, jossa uhrin luottamuksella ja harhaanjohtamisella hankitaan oikeudetonta taloudellista etua”, hän sanoo.
Älä anna maksukorttitietojasi rikolliselle
Kuten tekstiviestihuijauksissa, myös maksukorttihuijauksissa rikolliset hyödyntävät tunnettujen yritysten ja toimijoiden mainetta. Uhrille pyritään luomaan vaikutelma, että hän asioi aidolla ja turvallisella sivustolla. Black Fridayn ja muiden alennusmyyntien aikana rikolliset houkuttelevat kuluttajia myös poikkeuksellisen suurilla alennuksilla tai epärealistisen edullisilla hinnoilla.
”Varmista aina nettikaupan luotettavuus ennen kuin teet ostopäätöksen. Viedessäsi ostoksen loppuun luovutat maksukorttisi tiedot nettikaupalle tai pahimmassa tapauksessa suoraan rikolliselle. Hyvä nyrkkisääntö on myös se, että tarjous, joka on liian hyvä ollakseen totta, kannattaa kiertää kaukaa”, Abgottspon neuvoo.
